Olen niin onnellinen että kaveri ottaa minut luokseen. Kyllä kaikki järjestyy parhain päin. Ehkä minulla on parin päivän päästä taas turvallinen olo omassa kodissa. Tosiaan, päivä kerrallaan nyt, ei pidä hötkyillä.
Levoton olo on. Turvaton. En osaa olla aloillani. Mutta nyt vähän iloisempi olo että pääsen kaverille sentään. Sitten pitää katsoa miten toimin sen jälkeen.
Kuuntelen musiikkia ja hengaan kotona. Pelottaa mitä tästä tulee. Voihan olla että nämä pelot ovat takaumia ja nyt kaikki on hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti