Tuli taas yöllä heräiltyä helvetillisiin takaumiin jotka kyllä onneksi lievittivät kun pääsi ylös ja juomaan aamukahvia. Tajusin, ettei minua enää kiduteta hengiltä, veli ei koskaan enää kiduta, ja suunnaton onnellisuus siitä. Vähän maadoittuneempikin olo tuli.
Nyt voisin suunnata taas kahviolle vähän herkuttelemaan ja kahvittelemaan. Söin mansikkajuustokakkua ja join kahvit. Oli hyvää.
Havahdun vähän väliä ajattelemaan, että selvän teki, nyt muutan tästä perheestä muualle. En vieläkään oikein sisäistä, että olen jo muuttanut omaan kotiin, eikä kukaan pääse seksuaalisesti hyväksikäyttämään minua.
Myös tuosta telepatiauskomuksesta on vaikeaa päästää irti. Luultavasti sitten pääsen kun ymmärrän että minulla on viimeinkin yksityisyyttä. Kun saan rajani vahvistettua.
Hyvää huomenta sinulle, lukijani, ja hyvää tätä päivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti