Tiedän, olen oivaltanut tämän aika monta kertaa. Mutta entistä syvemmin aina. Niin se eheytyminen menee, kuin spiraali, aina välillä palataan samaan vanhaan ja sitten kuitenkin spiraalimaisesti uusilla kerroksilla, syvemmin, laajemmin.
Mikä huojentava helpotus. Ehkä alan pikkuhiljaa myös maadoittumaan paremmin tämän oivallettuani. Että minä ja kehoni olemme turvassa.
Nyt päiväkahveja odotellessa. Tylsää ja kaipaan kavereita joiden kanssa jutella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti