Elämäni valoisat hetket, mitä niitä on? Kerron vähän kahdesta minulle tärkeimmästä ihmissuhteesta, parhaasta ystävästäni ja exästäni ja mitä hauskaa me teimme yhdessä.
Muistan parhaiten teiniajoilta miten hauskaa oli yökyläillä ja käydä salaa yökävelyillä. Meillä oli parhaan ystävän kanssa hulvattoman hauskaa. Nauroin kaiken kivun ulos itsestäni. Ne olivat hauskoja aikoja - vanhat hyvät ajat, kuten me sanoimme. Pelleiltiin, kuvattiin pilailuvideoita joissa ilmeilin ja pyllistelin kameralle vitsikkäästi. Se oli sitä "hugailua". En tiedä mistä tuo huga-sana tuli mutta me kutsuimme sitä leikkiä hugailuksi.
Me pidettiin turinatuokioita mikä oli juoruilua ja kirjoitettiin turinavihkoja joihin kirjoitimme juoruja. Kesäisin käytiin veneellä saarella telttailemassa. Jätimme pitsan auringon lämpöön lämpenemään ja sorsa varasti pitsamme. Nauroimme kaikille mokailuillemme.
Kirjoitimme adjektiivitarinoita joista tuli luokkaa "limainen Haga pussaamassa kummallista Loviisaa". Minulla on edelleen näitä jossakin tallella. Saan aina hyvät naurut niistä tarinoista. Kirjoitimme tietysti etenkin ihastuksiimme liittyviä tarinoita. Tyttöjen juttuja.
Me menimme salaa yöllä ulos. Ikkuna oli minulla aina raollaan ja varovaisesti hain kengät ja kiipesin ikkunasta ulos, heitin kengät nurmikolle ja laitoin ne jalkaan ja hiippailin matkaan. Tunnelma oli jännittävä ja salaperäinen. Yön rauha ja hiljaisuus tuntui mystiseltä.
Teineinä meillä oli yökävelyllä mukana viinaa. Menimme parhaan kaverin kanssa vanhalle ladolle sinne ottamaan selfieitä ja juomaan viinaa ja pitämään hauskaa.
Vanhat hyvät ajat, totisesti. Kaipaan sellaista ystävyyttä. Meillä luisti juttu hyvin ja puhuimme tuntikausia puhelimessa. Sitten kun olin seitsemäntoistavuotias ja hiljalleen sairastuin psyykkisesti, meidän tiemme erkanivat. Eikä meillä enää ole samaa yhteyttä kuin lapsina ja teineinä.
Toinen tärkeä ihmissuhteeni oli exäni, ensimmäinen parisuhteeni. Hänen myötä aloin kehittyä siksi Bellaksi joka nyt olen. Hänen kauttaan potentiaalini lähti kasvamaan, olihan hän hyvin älykäs mies. Löysin myös naiseuteni hänen kauttaan ja opin ihastelemaan itseäni kaikin tavoin. Meillä ei ollut hauskaa samoin kuin parhaan kaverin kanssa mutta aloin kehittyä entistä enemmän henkisesti ja se suhde oli monin tavoin tärkeä. Sen myötä aloin myös muistamaan traumani. Ja opin sen suhteen myötä olemaan myös yksin niin, etten enää epätoivoisesti kaipaa seurustelukumppania. En myöskään enää väkisin yritä harrastaa seksiä jonkun kanssa jos se ei toimi, sen jälkeen kun hänen kanssa vuoden verran yritin seksiä väkisin. Hänen myötä olen alkanut myös kiinnostumaan tieteestä ja politiikasta, mitkä ovat todella kiehtovia aiheita kun ymmärrän sen nyt.
Jumiuduin asumaan hänen luokseen noin vuodeksi. Se oli hyvä vuosi. Laitettiin yhdessä ruokaa, hän teki aamuisin leivät meille molemmille ja ostettiin hyviä ruokia. Hän on todella köyhä ja minulla oli paljon rahaa joten hän sai hyvin syödyksi silloin kun minä kustansin meidän ruoat. Katsottiin yhdessä sarjoja kuten Pasilaa ja My Little Ponya ja South Parkia. Yritettiin yhdessä laihduttaa ja kuntoilla. Hän sai myös paremmin nukuttua kanssani - hän kärsii uniongelmista, ei ole vuosiin oikein nukkunut - mutta minun kanssani hän sai paremmin unta. Olin varmaankin monella tapaa tärkeä ja apuna hänelle ja hän samoin minulle. Minulle hän oli ensimmäinen turvallinen miessuhde elämässä.
Se suhde kesti kymmenisen vuotta kunnes erkanimme. Haluaisin edelleen olla hänen elämässään mutta hän ei tahdo olla yhteyksissä, joko hän ei muuten halua tai sitten yrittää päästä minusta yli ja siksi haluaa pitää etäisyyttä. Joka tapauksessa erosimme sovussa ja toivoimme toisillemme pelkkää parasta.
Olen kiitollinen parhaasta ystävästä, se ystävyys ja ilonpito kannatteli minua vaikeina vuosina, kun taas exästä olen kiitollinen siinä että hän näytti minulle miten kaunis kaikin puolin olen ja auttoi minut eheytymisen prosessissa eteenpäin ja sai uinuvan potentiaalini pintaan.
Nämä ovat kaksi minulle tärkeintä suhdetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti