Olen tosiaan aina harrastanut piirtämistä vaikka en täällä ole vielä piirustuksiani julkaissutkaan. Halusin lapsesta pitäen olla kuvataiteilija. Olen käyttänyt piirtämistä myös keinona käsitellä traumojani. Voin kuvittaa kaikki ne tilanteet joista ei ole valokuvia.
Tässä muutama piirustus joidenkin vuosien takaa:
Pistävät silmät, isäni huoneeni ovella. Hänen silmänsä ovat mustaa täynnä, pelkkää onttoa pimeyttä.
Hänen katseensa on ainut valoni ja vellon syvällä mustassa myrkyssä, tunkkaisessa liassa.
Enkelin siipeni haihtuvat hiljalleen ja katson kauas pois pimeydestä joka vainoaa selkäni takana.
Olen soturinainen, miekka rekvisiittana, oikeasti taistelen oikeudenmukaisin sanoin, siitä merkkinä käsi sydämellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti