Kuinka suurta tämä on? Koko tarinani ja se, miten olen selättänyt vastoinkäymiset. Kuinka vaikea suoritus tämä on ollut?
Olenko tehnyt jotakin todella suurta mitä en itsekään vielä käsitä? Olenko suurempi kuin kuvittelen?
Olen voittanut pahuuden kohdallani. Olen täyttä hyvyyttä jopa kaiken sen pahuuden jälkeen mitä kestin parikymmentä vuotta, nollavuotiaasta kaksikymppiseksi. Ja varsinkin se kun elämäni alkoi yössä niin sanotusti, kuvittelisi että olen oppinut pahuuteen. Mutta jostain syystä, ehkä itsenäisen ajattelun kautta taikka sitten sisäsyntyisesti tiedän mikä on oikein ja mikä väärin.
Kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla vähintäänkin narsistinen mutta en ole. Olen hyvin empaattinen ja ajattelen ensimmäiseksi muiden parasta yleensä ja vasta sitten omaani. Julkisuuteen haluan juurikin siksi että siellä on helpointa auttaa maailmaa.
Olenko joku todella suuri henkilö? Tästä kirjoitin päiväkirjaani kuusitoista tai seitsemäntoistavuotiaana että ennustin että olen joku auttajan ja armahtajan roolissa oleva, kuten Jeesus Kristus. Että minulla on samankaltainen rooli elämässä kuin Jeesuksella oli. Kokea ensin itse kaikki pahuus kohdallani ja sitten sen myötä auttaa.
Virallinen nimeni on edelleen Hanna Maaria, mikä tarkoittaa armoa, ja Maariasta tulee mieleen neitsyt Maria ja Magdalan Maria, toinen neitseellinen äitihahmo, toinen syntinen nainen. Minussa on molemmat. Roolini on samanlainen kuin Jeesuksen joten siksi edustan armoa. Tämä on nimeni tarkoitus. Bella on tavanomainen naisen nimi koska olen jo valmiiksi niin persoonallinen ja Marien keksin Maariasta. Bella nimi annettiin valmiina, tämän niminen sinusta tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti