Huomenta! Aamupuurot syöty ja kaffet juotu. Nyt chattia ja blogin päivitystä.
Nukuin pätkissä ja telepatiauskomus vaivaa. Ehkä se on todellakin minun harhaani. Kyllä vielä aikanaan pääsen eroon siitä.
Tänään taas psykoterapiakäynti. Ilolla odotan.
Tuo telepatia siis, valaisen sitä vähän. Pelkään että lähettelen ajatuksiani ja tunteitani muihin. Tämä uskomus on ollut minulla sitkeästi yli kymmenen vuotta. Johtanut lopulta siihen että mieli on todella hajanainen ja on vaikeuksia ajatella mitään vapaasti. Olen oppinut tyhjentämään mieleni vähän liiankin tehokkaasti mikä on sinänsä hyvä taito mutta menee jo yli minulla kun pelkää että jokainen pieni ajatus tai tunne siirtyy.
Minulla on ihan omituisia muistoja hereillä ja unissa. Isä on höpöttänyt sekavia miten me yhdistytään toisiimme? "Yhdentykäämme". Unessa serkku välitti ajatuksen voimalla minulle oman omituisen olonsa. Se ensin lähenteli minua ensin ja kun kieltäydyin se kiusallaan tartutti minuun olon jota on vaikea kuvailla, mutta se tuntui fyysisesti pehmeältä, sumealta, ikään kuin painetta tai jotain koko kehossa. Tein teininä sarjakuvaa jossa hahmot "ajatuspuhuivat" eli käyttivät siis telepatiaa toisin sanoen.
Eli tämä telepatia on ollut minulla ilmeisesti jo teininä. Muistelin että se olisi alkanut kuudennella luokalla mutta en ole varma. Jotenkin se liittyy vahvasti traumoihini koska se pahenee takaumissa. Ehkä ihan vain se yksinkertaisesti että rajat on rikottu varhain. Käsittääkseni pieni lapsi oppii turvallisen kosketuksen kautta missä menee ja loppuu minä ja missä alkaa sinä. Hävisin niin sanotusti näkyvistä jo kolmivuotiaana.
Ehkä telepatian ajat ovat ohi? Ennen pitkää, kyllä. En minä tästä loppuelämääni kärsi.
Nyt olen kaverin luona kahvilla. Leikittelen ajatuksella että hän tietää minun ajatukset. Se on tuossa tietokoneella ja näppäilee jotain. Totean itselleni, minulla ei ole mitään aavistusta mitä hän kirjoittaa. En pysty itse lukemaan muiden ajatuksia, ainakaan, joten ehkä muut eivät lue minua.
Koen kuitenkin että tämä telepatiajuttu kääntyy vielä voitoksi. Ainakin siten että nautin sen kautta myöhemmin entistä enemmän omiin ajatuksiini uppoutumisesta. Nautin yksityisyydestäni ja yksin olosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti