Se on totta

Mua ei raiskaa enää kukaan. Se on totta. Isä työnsi peniksen mun suuhun ja olin tukehtua sen spermaan. Ei mua enää ees hävetä puhua näistä, se vaihe on ohi kun salasin tän kaikilta ja salaa nautin sukurutsasta. Mä en enää ole niin hullu, outo ja ruma mitä joskus olin. Mä oon elossa ja se on tärkeintä. Musta ei nauti enää kukaan ilman mun tahtoa. Mä oon vapaa insestiltä ja mun ei täydy koskaan enää mennä lapsuuskotiin. Oh my God it is true I had incest with my whole family. But now it is over. Mua ei enää pelota öisin niin paljon että isä ja veli tulee tappamaan. Mua on oikeesti raiskattu peräti tuhansia kertoja ja oon hitonmoinen selviytyjä. Mä oon vahva nainen. Äiti ei tule suukottamaan suulle, isä ei tule kännissä ehdottelemaan rivoja, veli ei työnnä penistä kurkkuun ja käske olla liikkumatta. Ne lopulta sitoi mut kun kamppailin liikaa ja käski, pakotti olemaan hievahtamatta. Mua pelottaa puhua näistä näin julkisesti jos perhe tulee tappamaan mut. Mutta ei ne tiedä mun asuinpaikkaa eli voin olla huoleti. Pelottaa kun äiti suuttuu jos puhun näistä ja isä lyö jos puhun. En uskalla puhua kaikesta vieläkään terapeutillekaan. Mua ei enää raiskata ja hakata, oon turvassa kotonani. Mua pelottaa että isä tulee kännissä ehdottelemaan rivoja. Äiti sulkeutuu huoneeseensa kun kuuluu voihkintaa. Mua sekoittaa päätä toi äidin ääntely kun se nuolee mua. Pelottaa että isä avaa oven ja astuu sisään. Mä en enää joudu veljen kidutettavaksi. Ne jotenkin kidutti mua mutten muista. Yrittivät pakottaa mut mukaan jengiin enkä suostunut. Lopulta ne luovutti, ne ei saanu mua puolelleen. Onneks oon vahvaa tekoa muuten olisin jo päätynyt itsemurhaan. Jee se onnistui, oon vapaa! Nyt elämä vasta alkaa! Mä oon vapaa tekemään elämälläni mitä vaan. Ei enää sukurutsaa, se riittää mulle. Nyt ahdistaa mutta se on hyvä asia, käydä vähän muistoja läpi.

Ajatuksenvirtaa traumoista. Olen tässä tänään ollut maadoittuneempi. Tuntuu hyvältä tuntea lattia jalkoja vasten ja oma kehonsa sisältäpäin. Tuntea takamus tuolia vasten. Olen sallinut itseni olla kiihottunut jos olen ja se puhdistaa kun en patoa niitäkään tunteita. Ymmärsin että minulla on seksuaalisen hyväksikäytön historia. Alan hiljalleen myöntämään sen itselleni. Olen ollut siitä ylpeä. Olen ylpeä miten olen ollut kissamainen ja viettelevä. Ja olen ylpeä ollut että saan munaa milloin vaan ja paljon orgasmeja. Nyt sisäinen lapsi itkee tuota asiaa. Itkettää että olen saanut orgasmeja koska se on niin väärin. En halua tätä, sanoo sisäinen lapsi. Olen onneksi jo paremmassa voinnissa, paremmassa kuin koskaan varmaan. En ole syvästi masentunut enää enkä vihaa itseäni niin kuin joskus. Hymyilyttää. Tulen vielä selviämään. Nykyinen elämänihän on aivan mahtavaa. Ei minulla ole mitään erityistä elämässä mutta ihan riittävästi siihen että olen onnellinen. Helpottaa puhua nämä julki, kuin olisi koko maailma tuntemassa myötätuntoa minua kohtaan. Tai ei nyt ehkä koko maailma mutta kuitenkin, moni ihminen. Ja saan itkeä nyt vapaasti kaikki itkuni joita pidättelin ettei hakata. Onko se totta, tämä insesti? Pudistelen päätäni. Vauva ei tahdo vieläkään muistaa tai sisäistää tätä todeksi, haluaa uskoa että vanhemmat ovat hyviä ja rakastavia, ei tahdo uskoa vanhemmista pahaa. No, noin lapsi toimii ja ajattelee. Vauva pidättelee itkua ettei äiti läimi poskille. En ole siis aivan varma noista vauvaiän muistoista mutta tällaisia mieleeni tulee. Voin nyt olla kiihottunut eikä tämä ole lapsuudenkoti missä se johtaa insestiin. Voin kiihottua ja niiden tunteiden kokeminen puhdistaa. Olen hyvin ylpeä että minua raiskattiin. en tiedä täysin miksi koen ylpeyttä siitä, toisaalta koen häpeää. Sekin on tyypillinen reaktio, häpeä ja ylpeys yhdessä. Nyt nolottaa kun julkaisen tätä kaikille ja kaikki tietävät salaisuuteni. Mutta on rauhoittavaa ettei sitä täydy enää pitää salaisuutena. Kiitos kun olette ja luette, se merkitsee paljon minulle. Nyt hävettää että puhuin näin suoraan mutta julkaisen tämän tekstin siitä huolimatta, joku minussa sanoo että minun täytyy puhua näistä.