Ahdistus on hyvä asia

Isä tulee ja kähmii mun rintoja vaikka olen vasta kahdentoista vanha. Äiti suukottaa suulle ja mua yrjöttää. Pikkuveli avaa huoneen oven, tulee kyrpä seisokissa viereeni ja kuiskaa jotain. Äiti suukottaa suulle ja oksennan. Isä ei milloinkaan saa selville mun olinpaikkaa. Äiti ei enää nuole vaginaa. Veli suuttuu ja puukottaa mut melkein. Äiti kännissä hempeilee mulle; kulta rakas olet tärkeä. Äiti ei ymmärrä tekevänsä vääryyttä, samoin ei isä. Ne tulee kohta taas. Pitää olla liikkumatta, hievahtamatta ettei ne suutu. Mä hengitän pinnallisesti ja yritän olla jossain muualla. Äiti tulee ja avaa mun reidet ja nuolee. Äiti töllää mua taas ja mä aistin sen katseesta että se pitää näkemästään. Itkettää, miksei tää jo lopu! Tappakaa mut! Haluan vaan kuolla pois tästä kylmästä ja julmasta maailmasta. Jos tekisin itsemurhan, olisiko muilla parempi olla? Olen niin sairas ettei sitä käsitä. Näytänkin ihan hullulta ja rivolta. En ole tyttö enää, mulla on pojan hartiat. Vihaan ulkomuotoani. Isä aiheutti tän mulle. Se hakkasi mun naaman vinoon. Nyt en enää ole kaunis kun äiti leikautti mun hiukset. Olenpas muuttunut vuosien varrella. Nyt olen kaunis aikuinen nainen. Seksikäskin. Mulla on oma kämppä jossa oon turvassa. Kaikki tulee menemään hyvin. Mulla on turvapaikka. Isä ei voi tulla ovelle aseen kanssa. Äitikään ei tule suutelemaan. Se tuntui niin hyvältä ja väärältä samanaikaisesti. Nautin suunnattomasti kun olin teini-ikäinen. Nautin niin paljon että pää sekosi. Ja pelkään tuota uudelleen sekoamista edelleen jos annan seksuaalisuudelle vallan. Mua raiskattiin vuosia mutta nyt se on ohi. Se riittää mulle. Olen vihainen isälle kun se melkein tappoi mut. Äiti on sekaisin eikä ymmärrä tekevänsä väärin. Ne tulee kohta taas, pitää olla hiljaa ettei ne luule että nautin. Helpottaa puhua nää julki. Voi jumalauta mitä olen tehnyt, kerron tästä kaikille nyt. Hävettää suunnattoman paljon. Nyt kaikki tietää mun salaisuuden. Mä halusin ettei kukaan tiedä. Nyt olen valmis kohtaamaan pahuuden mitä koin koko lapsuuteni. Olen tarpeeksi vahva muistamaan. Jos muistan niin järki posahtaa, sanoo teini. Ei posahda, sanoo aikuinen. On lupa olla viettien varassa nyt eikä se johda insestiin.

Ahdistus on hyvä asia, koska silloin muistan. Jatkossa olen kiitollinen siitä aina kun ahdistaa. Toivotan sen tervetulleeksi. Se puhdistaa minua. Ei ole muuta tietä eheyteen kuin kokea tuska uudelleen läpi. Nyt melkein toivon että minua ahdistaisi rajusti. Silloin muistan sekä saan syvällisimmät oivallukseni. Nautin siitä mietiskelystä ja siitä miten voin maata aloillani maadoittuen ja antaen muistojen virrata. Se on nyt turvallista, olen turvallisessa paikassa eheytymässä.