Isä astuu huoneeseen. Kolkko tunnelma, se tulee päälleni eikä välitä vaikka vastustelen. Sitä ei kiinnosta minun tunteet lainkaan, se vain haluaa seksinsä. Sitten se saa siemensyöksyn sisääni ja lähtee. Jään huoneeseeni vihaisena että taas minulta varastettiin jotain.
Veli suutelee tulisesti suulle ja vastahakoisesti vastaan suudelmaan.
Se oli niin kaunista ja väärin välillä, silloin, kun olin häiriintynyt ja nautin muiden mukana. Silloin sain orgasmeja. Myöhemmin minusta tuli frigidi eikä mikään enää kiihottanut. Ei edes suihinotot, joista nautin muiden mukana aiemmin. Sain nautintoa kun tuotin muille nautintoa. Nautin veljen ja isän katsomisesta ja hymyilin hämäräperäisesti.
Myöhemmin onneksi tulin järkiini ja lopetin insestin. Sen jälkeen vain tein töitä ja olin täysin tyyni vailla pelkoa tai vihaa tai kiihkoa. Minut pakotettiin öisin seksiin ja vihasin sitä sydämeni pohjasta. Kukaan ei kuullut avunhuutojani - tai ei välittänyt.
Olin suvun ainoa joka ymmärsi insestin vääryyden. Muut olivat autuaita.
Isä ei koskaan enää tule tuosta ovesta. Sydän hyppää kurkkuun - jos isä on raiskannut minut taas? Nyt se ei pääse asuntooni. Ovessa on lukko.
Äiti suuteli suulle ja leperteli; kulta rakas, rakastan sinua, ja minä tiesin että tuo rakkaus on vääristynyttä ja surin. Siksi en kai ottanut äidinrakkautta vastaan. Muutenkaan en vieläkään ota rakkautta vastaan, koska meidän perheessä rakkauden tunteet olivat niin pahasti vääristyneitä. Hyväksikäyttöön liittyi romanttisia, helliä tunteita.
Halusin niin epätoivoisesti seurustella että kuvittelin veljeni seurustelukumppanina ja haaveilin häistä ja lapsista. Sitten tajusin että se on veljeni ja oksensin. Halusin niin kipeästi hellyyttä ja rakkautta että äidin ja isän raiskaukset kelpasivat.
Äiti ja isä oksettavat minua, haluan muuttaa pois heti kun olen täysi-ikäinen.
Olen oppinut paljon seksistä ja samalla olen täysin kokematon. En ole koskaan saanut hyvää seksiä paitsi perheeni kanssa silloin kun olin itsekin häiriintynyt. Nyt olen ollut pitkään ilman seksiä ja varmaan siksikin voin pahoin koska olen tottunut jatkuvaan seksiin.
Pelottaa todella nuo minun muistot eivätkä ne tule pintaan koska edelleen sisimmässäni pelkään insestin jatkuvan, pelkään edelleen että en ole turvassa. Miksi en voi sisäistää? Koska tulen raiskatuksi niin on pakko unohtaa. Miksi en voi muistaa? Koska muistoni ovat liian rajuja eikä psyykeeni kestä niitä.
No, nyt uskon kestäväni ne. Ne vain vielä eivät ole tulleet pintaan.
Mutta hei, nyt olen vapaa raiskauksista ainiaaksi. Ja pelkästään se riittää siihen että olen hyvin onnellinen ja tyytyväinen elämääni.
Isä ei tule ovesta sisään enää. Veli ei tule ulostamaan kasvoille tai nöyryyttämään muuten. Äiti ei tule flirttailemaan ja rakastelemaan.
Huokaan syvään helpotuksesta. Ja tästä voi puhua avoimesti! Ja olen perustanut tämän bloginkin ja saan pääosin hyvää palautetta. Ja olen aikuinen ja en enää raiskauksien kohteena ollut vuosiin. Tämä ei ole enää salaisuus ja se on helpottavaa. Minua kohtaan ollaan todella ymmärtäväisiä. Ihmiset ovat myötätuntoisia. Minulla siis on blogi ja olen aikuinen ja todella vahva nainen jolla on syytä olla ylpeä itsestään. Autan monia avautumalla. Eli tästä on seurannut jotain hyvääkin.
Minulle tosiaan elämässä riittää se että kukaan ei raiskaa enää ja voin olla minä. Oma itseni. Oma kaunis itseni. Ja minun ei tarvitse pelätä muistojani, olen vahva ja kestän ne.
Minua ei ole hyväksikäytetty enää vuosiin ja siksi oireilen. Olen kai niin tottunut kahdenkymmenen vuoden aikana unohtamaan että en vieläkään muista.
Jos muistan niin menetän järkeni kuin yksitoistavuotiaana, sanoo alitajunta. No, en menetä! Päinvastoin, järkeni eheytyy, mitä enemmän muistan. Ristiriitaista, sanoo alitajunta. Kyllä minua on seksuaalisesti hyväksikäytetty, en muuten oireilisi näin. Se on totta vaikka en muista sitä. Mieli suojelee ja on tyypillistä epäillä muistojaan tällaisessa tapauksessa. Minulla on kaikki raiskatun naisen oireet.
Kukaan ei enää lääpi tai koskettele. Voin olla minä.
Jälkeenpäin ajatellen, olen viisaampi kokemusteni myötä ja ikäisekseni kypsempi. En ole liikaa kiinni ulkonäössä tai materiassa ja nautin elämän hyvistä asioista enemmän.
Kuvittelen suojaavan kehän ympärilleni minkä läpi kukaan ei tule raiskaamaan. Nyt voin ajatellakin vapaammin kun tiedän olevani turvassa. Jotenkin kun tuntuu ettei keho ole turvassa, tuntuu, ettei mielikään ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti