En saa nukutuksi, uskomukset vaivaavat liikaa. Lähinnä nyt tuo uskomus telepatiasta mistä tiedän ettei se ole totta mutta minulla on tunne että olisi. Olen todella huolestunut lääkityksestä mikä selvästi vain pahentaa tätä. En tiedä koska pääsisin irti tuosta lääkkeestä. Toivottavasti olo tästä tasaantuisi ajan myötä ja ehkä tuo kokemus telepatiasta hellittää kun maadoitun vaikka menisikin tämä lääke. Mutta epäilen että jos se johtuu lääkkeestä niin lääke pitäisi lopettaa että pääsen tästä kokemuksesta irti.
Miten selittää lääkärille että antipsykoottinen lääke pahentaa psykoosioireita? En siedä tätä oloa.
Nyt olen vain yrittänyt vaihteeksi dissosioida itseni kun ei tätä kestä enää. Tuli tuossa myös persoonan vaihdos itsevarmempaan ja rohkeampaan osaan itsessäni. Käytiin porukalla tutustumassa päivätoimintaan ja ahdisti hillittömästi mutta sain jotenkin pidettyä itseni kasassa dissosioimalla. Ja sitten nousi nämä rohkeat osat pintaan. Ne eivät niinkään pelkää asioita joita normaalisti pelkään kun olen vauva- tai taaperopersoonassa missä siis taidan olla suurimman osan ajasta nykyään.
Juttelin pitkään tämän tukikämpän ohjaajan kanssa ja kerrankin sain sanotuksi suoraan ne asiat joita olen pidättäytynyt kertomasta ja se helpotti suunnattomasti vaikka myös hävetti. Lohduttaudun sillä että varmasti terapeutilleni uskallan jatkossa avautua niistäkin, ja ehkä myös täällä ohjaajille. Ainakin se ohjaaja sanoi ettei häntä häiritse puheeni vaikka puhuin aika seksuaalissävytteisistä sekä väkivaltaisimmista muistoista.
Pidättelen vieläkin pahinta kärsimystäni ja laitan suun suppuun etten paljasta mitään siitä. Pelottaa puhua niistä asioista joista haluaisin eniten puhua. Olen tätä pelkoa jo sietänyt riittämiin, aika siis avautua vaikeimmistakin asioista, koska se helpottaa oloani niin paljon.
Nyt voisin yrittää puuhata jotain mukavaa, heittää kahvia, käydä tupakilla, katsoa vaikka televisiota tai vain rukoilla Jumalalta armahdusta näihin synteihin joihin siis itsekin syyllistyin aikanaan kun nautin insestistä syntisesti ja se oli yhtä hekumaa äidin, isän, veljen, ukin, enon, tädin kanssa. Tällaista on pääni sisältö omituisimmillaan nyt.
Liikaa padonnut tuota seksuaalisuuttani ja se on nyt sitten räjähtänyt käsiin että kiihotun mistä vain.
Jotakin hyvääkin tässä päivässä kaiken kärsimyksen lomassa. Olen kokenut paljon maadoittumista, ihan sellaisia jysähdyksiä kehossa kun laskeudun kehooni. Huomenna on lääkärintapaaminen ja keskustelen tästä lääkitysasiasta ja toivon että hän tällä kertaa kuulisi minua ja sitä annostusta laskettaisiin vähän. Alkaa nimittäin olla sietämätöntä tämä tuska tällä lääkityksellä. Pelkään pahoin ettei kuitenkaan onnistu ja joudun sietämään tätä jatkuvaa takaumahelvettiä mikä siis on käynnissä kaiken aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti