Kirjoitan tätä blogia selvittääkseni omia ajatuksiani sekä antaakseni tietoa traumatisaatiosta muille sekä vertaistukea muille uhreille. Toivon että voisin vielä kirjoittaa kirjan tarinastani ja tämä blogi on tavallaan alkua sille kirjaprosessille.
Kiitos kaikille ketkä seuraatte minua ja matkaani, toivotan teille hyviä kesäpäiviä ja vertaisille parempia vointeja! Pitäkää toivo yllä ja nauttikaa elämästä vaikka olisi vaikeaa! Suukkoja!
Luen blogiasi ihan suoraan sanottuna siksi että tietyt mielenterveysongelmat ovat kiinnostavia, ja erityisesti se, miten ne ilmenevät. Luen usein juuri skitsofreenikoiden somesisältöä ja blogeja, koska lähipiirissäni on skitsofreenikko, ja saan näistä blogeista uutta näkökulmaa joka auttaa ymmärtämään tätä läheistäni. Tällä siis ollut hyvin samanlaisia oireita ja ajattelua. Suuri tehtävä, kokemus omasta suuruudesta, kommunikointi korkeamman voiman kanssa, vainoharhaisuus hoitotahoa ja jopa omaa perhettä kohtaan, uskomus siitä että on kokenut liki mahdottoman suuria traumoja, usko moniin yliluonnollisiin asioihin kuten ajatusten lukuun tai ennustamiseen, joka saa tämän hurahtamaan milloin mihinkin uskontoihin tai huijareihin ym. Ja välillä usko osaan asioista vaihtelee, ja toisiin se pysyy vakaana. Eli minun kohdallani blogiasi on katsaus sairauteen, joka koskettaa omaa läheistä hyvin samanlaisella tavalla.
VastaaPoistaMiksi jälleen kerran traumojani kyseenalaistetaan? Olen kyllästynyt tähän kyseenalaistamiseen vaikka tiedänkin muuten olevani skitsofreenikko. Kiitos silti palautteestasi.
PoistaItse luen blogiasi suht koht säännöllisesti. Jatka vaan kirjoittamista, mitä väliä sillä mitä muut ajattelee edes on? Sillä uskovatko ihmiset traumoihisi vai ei? Ne on kuitenkin jotain joka on läsnä elämässäsi, ajatuksissasi ja ehkä ajoittain unissasikin päivin, kenties jopa joskus öisin. Sinun on käsiteltävä ne ihan siitä huolimatta mitä muut asiasta ajattelevat. Tärkeintä on että saat selvitettyä ajatuksiasi ja pääset ajanmittaan eteenpäin elämässäsi. Vapaudut. Traumamuistot ja niihin liittyvät tunteet on rankkoja. Ei muiden ihmisten asia ole kyseenalaistaa niitä. Mutta semmoinen tämä maailma vaan on. Suurin osa ihmisistä ei pysty edes kuvittelemaan niitä kauhuja ja pahuutta mitä heidän ympärillään tapahtuu. Monesti ihmiset sulkevat silmänsä yksityiskohdilta ja suoranaisista faktoiltakin vain jotta he eivät joutuisi kohtaamaan jotain sellaista mitä heidän päänsä ja maailmankuvansa ei kestäisi. Se on heille itsesuojelumekanismi. Älä siis liikaa mieti mitä muut ajattelee noista asioista. Ole oma itsesi, elä elämääsi ja ilmaise itseäsi. Ota kaikki apu vastaan ja kuntoudu. Se on pitkä tie mutta todellakin kulkemisen arvoinen. Hyvää jatkoa sinulle, et sinä ajatuksiasi tyhjyyteen täällä huuda.
VastaaPoistaVoi kiitos paljon, tarvitsin tätä. Että edes joku ymmärtää, olla kyseenalaistamatta. Kyllä, itsekin varmaankaan en toisaalta uskoisi jos olisin heidän asemassaan. Minulle yksi sairaanhoitaja kertoi tapauksessa missä potilas väitti että äiti on yrittänyt myrkyttää. Ajattelin itsekin että tuo on harhaa ainakin kunnes muistin omat murhayritykset. Sitä kai herkästi vaikeata uskoa näihin mutta maailmalla tapahtuu kaikenlaista kamalaa. Kiitos kovasti.
PoistaHei Bella:) Minusta juttujasi on kiinnostava lukea, tutustua mielen koukeroihin ja lukea myös valoisista päivistäsi. Ne antaa minullekin uskoa. Tekstit on välillä aika raskaita luettavaa raskaasta aiheesta, mutta se voi olla myös rehellisen tutkiskelun tulosta ja sitä, ettei näitä aiheita ole tottunut käsittelemään. Palaan kuitenkin aina juttujesi pariin koska ne on jollain tavalla koukuttavia eikä näistä oikein muualla kerrota kuin hymistellen tai pahimmillaan syyllistävästi tai ivallisesti. Niinkuin kokijassa olisi joku perustavanlaatuinen vika ja kaikki olisi hänen syytään. Ei ole. Sinä olet upea ihminen, tarinasi on persoonallinen ja kiinostava. Toivon sinulle lämmintä kesää, valoisia päiviä ja rakkautta <3
VastaaPoistaVoi kiitos ihanasta kommentista! Ihana kuulla jos kirjoitan kiinnostavasti. Samoin sinulle.
Poista