Pitää ymmärtää kärsimyksen juurisyyt niin naks, kärsimys on poissa. Mutta se ottaa aikaa.
Olen liian itsekeskeinen, tiedän, en vain osaa muutakaan. Tiedän, kirjoitukseni ovat päiväkirjamaista vuodatusta. Voin vain liian huonosti. Yrittänyt seurata uutisia, ei siitäkään tule mitään kun aivot liian riekaleina.
Valitettavan usein tällaista tapahtuu, sanotaan. Miten usein? Siksi kirjoitan tätä blogia, siksi haluan julkisuuteen puhumaan näistä, koska näistä tabu teemoista puhutaan liian vähän. Voisin kokemukseni tuoda esiin ja vaikka kirjoittaa kattavan tietokirjan insestistä ja pedofiliasta. Uhrit saisivat helpommin apua ja näihin tapauksiin puututtaisiin ajoissa - ettei tilanne mene yhtä pahaksi kuin esimerkiksi meillä perheessä.
Voisin esimerkiksi tehdä töitä hyväksikäytettyjen lasten ja nuorten parissa. Miksei aikuistenkin. Se olisi yksi keino hyödyntää kokemustani.
Se on melko varmaa että tähtään näiden kirjojen kirjoittamiseen.
Tiedän omakohtaisesti myös monista mielenterveysongelmista joista myös voisin kirjan kirjoittaa. Eheytyessäni ymmärrän niitä paremmin ja osaan muotoilla sanoiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti