Vointini taas on vähän heitellyt. Joten siksi taas, vaihteeksi täällä, heh. Antisosiaalinen käytökseni tämän pahimman hulluuden aiheuttaja: ei ole luonut edes katsekontaktia muihin normaaliin tapaan kun pelottanut liikaa muiden silmät ja katseet ja omat ilmeet. Selvästi tärähtänyt tuo tyttö, muut varmaan ajattelivat minut nähdessään. Pelottanut liikaa hyvät asiat elämässä. En jaksa kirjoittaa nyt sen tarkemmin, palaan tähän myöhemmin.
Ypöyksinäisin tyttö huutaa yksinäisyyttään maailmankaikkeuteen. Hänen hätähuutoihinsa ei vastattu ajoissa. Hän menetti järkensä kiusaamisen yhteydessä. Luokkakaverit irvailivat hänen kustannuksellaan. Hän päätti tehdä itsemurhan. Mitä hän onneksi ei tehnyt. Hän tokenee vielä. Hän voi elää elämäniloista elämää. Se päivä vielä koittaa, kun olen terveempi.
Aika nopeilta tuntuu nää vaihtelut sulla. Luulin että sulla menee paljon paremmin nyt? Mun mielestä puhuit jotain että edellisen jakson jälkeen on ollut vahva nousukausi. Meneekö tää aina sulla jaksoina? Onko sulla diagnosoitu mitään persoonallisuushäiriötä tai bipolaarisuutta?
VastaaPoistaJuu, tää on nyt heitellyt aikalailla. Ja ei ole bipoa. Nousut ja laskut nyt voimakkaita...
Poista