Tunnen oloni sievemmäksi. Peili hymyilee. Tunnen energian kehossani kauniimpana kuin aiemmin. Olen rakastunut itseeni välillä, välillä murehdin ulkonäköäni.
Minua ei enää olla raiskattu. Alan ymmärtämään tämän - olen turvassa. Elämäni voi alkaa nyt. Piristi mielialaa ymmärtää tämä.
Okei, olen kolmekymmentäkolme vuotta vanha, aikuinen, minulla on oma asunto jossa saan vapaasti olla, asuntoni on sievästi sisustettu, nämä ovat elämäni parhaat asiat juuri nyt. Minulla on myös joku joka täysillä rakastaa minua, exäni. Vihdoinkin se kärsimys on ohi, ja näistä voi puhua. Insestiraiskauksista. Isäni, veljeni sekä äitini että moni muu sukulainen seksuaalisesti hyväksikäyttäneet minua vuosikaudet. Raiskauksia on yhteensä tuhansia. Vihdoinkin myönnän sen ääneen, olen raiskausten uhri. Pakko se on myöntää vaikka hävettää. Siis apua, en muista puoliakaan tästä... Pieni runonpätkä jonka nopeasti kirjoitin:
Voi, mitä mä teen, se tapahtuu uudelleen, isä kähmii alakertaa, en henkeä saa, se tulee nautinnosta tyttäreensä, minä painelen hiki valuen siitä, talosta jossa kaikki alkoi, suunnistan eteenpäin, vaan en kartoin, joudun itse keksiä tieni ulos tästä helvetistä missä satumaa on kaukana ja viis siitä, nautin liikaa olla uhrina heidän enkelinsä demoneiden vankina, no, se siitä, alistun tahtoonne, olenhan armaanne, ja tuo puristava tunne sisuksissa vain kasvaa, möykky mustaa likaa, kuinka arvata saattaa, se ei koskaan häviä pois tuo kipu, olen loukussa, ja armahtakaa minua, olen teidän koukussa, nyt se tapahtuu, oi kuolema, tulee luokseni niin suloisena, häviää kaikki kipu, armas, euforia täyttää sisimpäni, kauas, vajoan tästä maailmasta enkelten saarelle missä kaikki odottavat, innolla, jälleennäkemistä, mutta joku sanoo minulle; tehtäväsi on täyttämättä, ja niin minä palaan elävien kirjoihin, he melkein minut murhasivat, vaan täyttyi keuhkoni ilmasta, ei heitä onnista, nyt tiedän sen, minulla on tehtävä suurenmoinen, siksi tässä maailmassa rämmin kuin suossa, mutta kuten arvata saattaa, hyviä se palkitsee, ken uskaltaa vastustaa pimeyttä, saa valon ainaisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti