Minä kai alitajuisesti edelleen pelkään että sinä et rakastaisi minua ja siksi en itse uskalla rakastua sinuun. Pistän sen muurin meidän tunteiden välille. Mutta nyt minä tiedän että sinä rakastat minua ja saan sinulta pyyteetöntä rakkautta mitä olen enemmän kuin mitään toivonut elämäni aikana. Ja minä uskallan nyt itsekin paremmin rakastaa sinua.
Mietin onko minulle joku parempi mies luvassa jota rakastaisin enemmän mutta en tiedä pidänkö tuosta ajatuksesta enää. Minä haluan ehkä juuri sinut.
Minä haluan että sinä kosit minua ja haluan kantaa sinun lapsiasi.
Pelottaa antaa mennä ja tuntea rakkaus täysillä. Mutta otin askelia eteenpäin ja voin tuntea rakkauteni sinuun kuplivana tunteena rinnassa ja perhosina vatsassa. Tunnen syvää kiintymystä, kumppanuutta.
Jännä tunne kun kuuntelin tuota Kultanaamiota, sinun lempiartistiasi ja kappaletta johon samaistut, saatoin ymmärtää miltä rakkaus todella tuntuu, ja tuntui kuin puolet minun sydämestä olisi sinun ja puolet minun.
Nyt kun totean itselleni että sinä rakastat minua, koko kroppani väreilee mielihyvästä, sydän liekehtii ja päässä pyörryttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti