Tämä päivä on mennyt ihan rattoisasti. Kuunnellut musiikkia ja chattaillyt ja juonut kahvia. Shakira soi nyt. Käytiin kaupassa ja ostin vähän jälkiruokaa kahvin kanssa. Huomenna on taas terapia. Mieli on vähän sekava mutta muuten menee ihan hyvin. Stressaan lääkkeistä vähäsen mutta muuten olen ihan okei. Nyt ei ole erityisempää asiaa mielessä mistä kirjoittaa.
Tuntuu että olen enemmän elossa. Maadoituin myös paremmin taas, ymmärrän, että nyt on turvallista olla fyysinen ja kehossaan. En vieläkään kylläkään sisäistä traumatisaatiota todeksi. Sisäistän asteittain paremmin mutta en täysin. Edelleen ajattelen tyyliin että poistun koko Suomen valtiosta kohta jos insesti ei pääty. En tajua ihan että se on jo päättynyt. Kai se on hyväksyttävä ja ymmärrettävä että se on ohitse jo.
Voisin tänään vähän meditoida. Sitten voisin ottaa päikkärit.
Mitä hittoa. Minullahan menee nykyään ihan hyvin. Siis nyt-hetkessä elämä on varsin hyvää. Menneisyyden uudelleen läpi eläminen on ainut ongelma. Mutta se on kuitenkin mennyttä eikä sitä tapahdu enää. Nyt on uusi elämä.
En tarvitse eheytyäkseni muuta kuin tunteen turvallisuudesta ja elämällä hyvää arkea. Voin nauttia elämän pienistä iloista ja eheytyä ihan itsekseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti