lauantai 24. toukokuuta 2025

Kuvailen vähän insestiä

Kuvailen vähän insestikokemuksiani.

Mistä alkaisin? Kuvailen vähän hajuja, makuja ja kosketusta.

Noh, insestin haju on häiriintynyt. Hajut ja maut vääristyvät. Haistan hajuvesimäisen hajun joka on kuitenkin häiriintynyt. Sitä on vaikeata pukea sanoiksi miltä se haisee. Maut taas, maistan samanaikaisesti suolaisen ja sokerisen maun, en tiedä, missä yhteydessä.

Kaikki tuntuu vellovan, koko huone, ja mustuus on läpitunkevaa. Isän äänet kuuluvat kuin meren alta, jostain kaukaa.

Isän kosketus tuntuu kuin mustaa myrkkyä imeytyisi kehooni. Se tuntuu läpimärältä lämmöltä rinnassa.

Suudelmat kirvelevät ja polttavat huulilla.

Minulle tuli takaumana esimerkiksi ihottumaa paikkoihin joihin koskin, kirvelevää ihottumaa jos koskin kehoni osiin.

Olen etääntynyt omasta kehostani niin että olen ollut kehoni ulkopuolella ja tarkkaillut katosta itseäni raiskattavana, nähnyt kaikki ilmeeni ja mitä teen. Olen nauranut maniassa, sitten irvistellyt, sitten itkenyt, ollut kauhuissani, ja niin edelleen.

Olen lentänyt avaruudessa tutkimassa muita planeettoja ja olentoja niillä, hämärästi muistelen.

Avaruus mystisesti kiehtoo minua mutten osaa sanoa, miten.

Sitten tietysti se että olen ollut niin masentunut että järki on lähtenyt. Olen nauraa hekottanut maniassa puolet ajasta silloin kun vielä nautin seksistä. Pää on räjähtänyt kirjaimellisesti tajunnanräjäyttävissä orgasmeissa.

Olen tuijottanut yhteen pisteeseen katossa ja yrittänyt hallita sitä sekoamista. Olen hoilottanut aakkosia mielessäni tai planeettoja että pidän itseni järjissäni. Järki on lähtenyt lopulta insestissä.

Tai sitten olen tuijottanut isää silmiin ja vaihtanut itseni isäksi mielessäni, hymyillyt kuten isä, että en ole minä ollenkaan.

Kyllä tämän täytyy olla totta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Harhainen todellisuus

Tämä harhaisuus ajatustenluvusta alkoi jo vauvaiällä kun oli minulle elinehto että muut saisivat tietää ajatukseni kun ei ollut muita tapoja...