Pakenen aseistettuja miehiä. Voimakastahtoinen musiikki pauhaa. Mulla on jämäkkä ilme juoksiessani, luotien viuhuen ohitseni. Rohkeus! Taistelu! He eivä saa minua kiini. Jahtaavat kylmäverisesti, sydän jääkylmänä. Mun sydän pauhaa voimaa ja varmuutta että tulen selviämään. He hakkaava mua kasvoihin. Ilmekään ei mulla värähdä. Otan jämäkän ilmeen ja nyökkään heille. Olen valmistautunut sotaan. He naureskelevat likaisesti ja seuraan tarkkaavaisena heidän jokaista liikettään. Milloin täytyy sotia, milloin alistua? En tule koskaan luovuttamaan. Sodin loppuun asti ja vastustan pahuutta. Mulla on valtavat voimakkaat siivet selässäni jotka säkenöivät valoa pimeyden keskellä. Olen saarrettu demoneilla. He uhkaavat mua asein. Sanon; ei, te voitte kiduttaa mua mielin määrin mutta en koskaan vaihda puolta. Musta ei ikinä tule teidän kaltaista.
Olen täynnä paniikkia jota en osaa sanoittaa
Maailmani tuhoutuu, mitä teen?
En voi sitä kiistää mitä koen
En voi taistella tätä taistelua loppuun
En mä aio luovuttaa
Mul' menee mielenterveys
Ehkä voisin auttaa, veljeni
Sisko sä kuvittelet vaan
En mä tahdo luovuttaa
Tää mun todellisuus on
Päässä pyörii ja kieppuu
En mä aio kuolla tänä yönä
En vain pysty siihen
Minun täytyy pelastautua ja pelastaa Maa
Mul' muka joku suuri tehtävä on
Isältä otan käskyjä vastaan kuin robotti
Aiheutan hysteriaa ja pelkoa, murhaaja oon
Sisko sä et ymmärrä pahuudesta mitään
Mä kuolen, mä kuolen
Sitä uskoa voi en
Mä kuolen, mä luovutan
En mä aio kuolla tänä yönä
En vain pysty siihen
Minun täytyy pelastautua ja pelastaa Maa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti