Olen ylpeä itsestäni - sain keskityttyä piirustukseen ja onnistuin kohtalaisesti! En ole aikoihin jaksanut piirtää mutta piirtäminen on harrastus jota olen pienestä asti tehnyt. Päiväkoti-ikäisenä olin yleensä syventynyt omissa oloissani piirtämiseen. Piirtelin kruunupäisiä kissoja, kissaprinsessoja, ja torahampaisia kaloja pistävän vihaisilla silmillä, hirviökaloja. Piirsin niitä aina uudestaan ja uudestaan, sama teema toistui. Käsittelin varmasti jo päiväkodissa traumojani piirtämällä ja siitä saakka taiteessani on jotenkin kuvastunut traumani ja asiat joita käyn läpi sillä hetkellä. Halusin olla lapsena kuvataiteilija, mutta nykyisin intohimoni on enemmänkin kirjoittaminen.
Olen pohtinut tänään hyvyyttä ja päätin alkaa piirtämään erilaisia hyvyyden hahmoja. Ensimmäisenä tietysti tulee mieleeni enkeli, perinteinen siivekäs valo-olento. Halusin heijastaa enkelini kasvoilla hyvyyttä, myötätuntoisuutta, lempeyttä, sielun kirkkautta ja kauneutta. Halusin syvyyttä sen silmiin. Onnistuin mielestäni kohtalaisesti.
Tässä siis teille enkeli päiväänne piristämään ja toivon kaikille teille sydämeni pohjasta paljon hyvyyttä elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti