maanantai 8. syyskuuta 2025

Paljon loppuja, paljon uusia alkuja

Varsinainen surkeiden sattumusten sarja tässä tapahtui mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

Olin pari päivää sitten ihan pelon kourissa. Olin varma että kotonani on käyty ja että täällä tullaan käymään raiskaamassa minua. Menin eräänlaiseen hätätilaan. Tein kaikkea outoa ja seksuaalissävytteistä kuten matkin yhdyntöjä ja hikoilin helvetisti. Paikalle tuli ohjaaja ja sitten he soittivat lanssin tänne. Ambulanssimiehet jututtivat - taikka yrittivät - jututtaa minua mutta en oikein ottanut katsekontaktia ja nypläsin hiuksiani sormissani. En muista mitä ajattelin tuolloin. He eivät saaneet minua liikkumaan mihinkään ja poliisit soitettiin paikalle. He sitten lopulta kovakouraisesti kuljettivat minut ambulanssiin missä kirjaimellisesti kiljuin niissä paareissa sidottuna. Taannuin vauvaksi joka huutaa hätäänsä. Minut laitettiin osastolle eristyshuoneeseen ja piikillä injektio takapuoleen, lääkettä. Olin tavallaan suorastaan helpottunut tällä kertaa siellä eristyksissä vaikka aikaisemmilla kerroilla kun minut on sinne viety, on tuntunut, että järki lähtee. Nyt se tuntui turvalliselta paikalta. Olin samalla silti täysin vakuuttunut että nyt ne tekijät ovat asunnollani ja anelin että saisin soittaa hätänumeroon että joku tulee katsomaan asuntoni onko siellä ketään.

No, seuraavana päivänä olin jo rauhallisempi. Mutta siellä eristyksissä silmälasini menivät rikki kun kömmin vahingossa niiden päälle. Sitten osastolla sattui sellainen tapahtuma että jätin puhelimeni yleisiin tiloihin mistä potilas oli sen ottanut ja ilmeisesti puhdistanut sen kokonaan niin etten enää päässyt käyttämään sitä ollenkaan. Eli uusi puhelin hankittava uusien lasien lisäksi. Sekin vielä! Manasin koko tilannetta ja pelkäsin samalla että asunnollani tullaan käymään.

No, otin järjen sitten käteen ja aloin setvimään tilannetta. Elikäs, uusi puhelin hankittava. Järjestelin asioita ja nyt on edunvalvojaan otettu yhteys että saan maksusitoumuksen kauppaan mistä haen uuden puhelimen. Tämä oli tavallaan onni onnettomuudessa lopulta; olen jo pitkään ajatellut uuden puhelimen ostamista. Tässä sitten sitä ollaan. Saan toivottavasti paremman uuden luurin kuin vanha. Eli hyvin kävi sen suhteen.

Sitten myös oivalsin jotenkin lopultakin sen ettei kukaan täällä ole käynyt taikka tule käymään. Jotenkin tuo episodi havahdutti minut siihen. Tunnen olevani turvassa, ainakin paremmin turvassa, kotonani. Pääsin tänään jo tuolta osastojaksolta kotiin siis. Eli nyt voin rauhassa nukkua yöni. En usko että kukaan käy täällä raiskaamassa. Turvattomuuden ongelma siis myös hoitui!

Sitten tuli puheeksi muuttaminen. Harkitsen muuttaa kokonaan uudelle paikkakunnalle. Se olisi uusi alku. Saisin kenties viihtyisämmän kodin kuin tämä nykyinen on. Siitä keskustelemme täällä palaverissa. Eli tämän osastojakson ja sekoamiskohtaukseni myötä tuli tämäkin puheeksi. Se muutto voisi olla tosi hyvä juttu, kauas täältä, jonnekin toiselle paikkakunnalle. Paikkakunnalla ei ole minulle niin väliä, kunhan asunto ja ympäristö on viihtyisä. Eli tämän kohtaukseni jälkeen tämäkin asia tuli esiin mikä on hyvä.

Paljon loppuja, paljon uusia alkuja, siis! Olen nyt ihan tyytyväinen ja turvallisin mielin että asiat lähtevät omalla ajallaan järjestymään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pohdin että mistä asioista olen eheytynyt ja eheytymässä

Pohdin nyt vähän sitä että mistä asioista olen eheytynyt ja eheytymässä. En enää usko että olen telepaattisesti yhteydessä alieneihin. Ymmär...