En tiedä onko tulevaisuudella minulle mitään hyvää tarjottavaa. Intuitioni sanoo että tulee tapahtumaan todella hyviä asioita mutta järkipuolen on sitä vaikeata uskoa ja ajattelenkin että se on vain toiveajattelua. Eihän minulle voi mitään hyvää tapahtua. Vai voiko?
Hyvät asiat joita tapahtuisi olisivat löytää elämänkumppani jonka kanssa joskus perustaa perhe. Haluaisin myös koiranpennun kun olen siinä voinnissa että kykenen olemaan koirasta vastuussa. Ja sitten kaipaan todella kipeästi kavereita joita en vielä ole onnistunut löytämään. Olen niin yksin, ja peloissani!
Jos hyvin käy, koen oloni vielä turvalliseksi, ja sitten mielenterveyteni lähtee eheytymään todella. Nukun makoisat yöunet ja aamulla olen virkistynyt. Saan puuhailla kotona rauhassa kaikkea ilman tunnetta että joku kaiken aikaa tarkkailee. Pääsen skitsofreniasta irti.
Nyt taidan alkaa elämään vaihteeksi taas unelmissa, mitä tein kai koko lapsuuteni ja teiniaikani. Haaveilen paremmasta. Ehkä minulle vielä voi tapahtua jotakin hyvää? Ehkä saan paremman, turvallisen tuntuisen asunnon. Se on vain ajan kysymys, milloin se tapahtuu. Se voi hyvinkin tapahtua. Ja sitten olen taas kaikista vastoinkäymisistä kiitollinen. Odotan niin sitä kun voin mennä illalla nukkumaan täysin turvallisin mielin ja nauttia vain olemisesta, elämisestä.
Parhaimpina hetkinä kiitän tästä kohtalosta. Olen oppinut niin valtavasti kaikkea tässä kipuillessa. Ja osaan järkeillä asiat parhain päin niin, että elämä sujuu hyvin. Nyt vain odotan sitä sossun tapaamista ja neuvottelua missä puhutaan asumiskuvioistani ja toivon että voin muuttaa täältä toiselle paikkakunnalle. Että löytyisi jokin vieläkin viihtyisämpi paikka minulle elää. Ja turvallisempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti