Insesti - tabu, mutta silti toistuva ilmiö - Mielen Ihmeet
Olen yrittänyt löytää insestistä kertovia tositarinoita mutta huonolla menestyksellä. Tämä artikkeli tuli eteeni kun vähän etsiskelin.
Oma mielipiteeni on että insestin harjoittaja ei koskaan voi olla psyykkisesti täysin terve ja normaali vaikka se tapahtuisi vasta aikuisuudessa ja omasta halusta, vailla mitään hyväksikäytön merkkejä. Tuossa artikkelissa kuvaillaan naista joka oli kauniissa suhteessa isänsä kanssa ja psykologi totesi hänet täysin terveeksi. En oman kokemukseni perusteella oikein usko tuohon. Voi ehkä olla näennäisen normaali mutta vain näennäisesti.
Minullakin osa muistoista on juurikin tuollaisia. Että se on kaunista, hellää ja herkkää, ja ettei siinä tunnu olevan mitään väärää. Joka tapauksessa olen niistäkin tilanteista yhtälailla traumatisoitunut. Pieni osa minusta edelleen kyllä miettii, voiko olla insestiä joka ei sairastuta mitenkään?
Lueskelin myös vähän kirjasta Pimeyden ytimeen. Siellä avataan Tor-netin huumekauppaa, murhia ja lapsipornoa. Voisinkin taas lainata tuon kirjan. Se toimi minulle terapiana. Voin samaistua siihen monilta osin. Se kertoo että on olemassa absoluuttista pahuutta, että pahat ihmiset eivät aina ole edes rikkinäisiä ja traumaattisia itse vaan on olemassa todellakin puhdasta pahuutta.
Muistan ikuisesti isäni silmät. Ne välkehtivät puhdasta pahuutta. Minulla on mielikuva siitä mitä on pahuus, pelko ja pimeys. Nuo kolme sanaa yhdessä kuvaavat sitä miten edelleen yön pimeydessä koen. Puhdasta pimeyttä.
Puhun avoimesti koska jonkun täytyy. Näistä teemoista löytyy niin vähän suoraa puhetta. En välitä vaikka minut kyseenalaistettaisiin. Ymmärrän että tällaista väkivaltaa on vaikeata uskoa todeksi. Mutta sitä siltikin tapahtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti