Yö on saapunut. Samettisin askelin hän käy luokseni ja istuutuu viereen. Hänen kätensä hapuilevat kättäni ja minua punastuttaa. Hän kuiskaa korvaan jotain niin suloista että vapisen. Hänen katseensa on täynnä hellyyttä kun hän painaa huulensa omilleni. Värähdän mielihyvästä ja hän suutelee minua hartaammin. Me kaadumme sänkyyn yhdessä. Mitä väliä, antaa mennä, tämä tuntuu niin tajuttoman hyvältä. En tunne katumusta, en syyllisyyttä. Tämä on autuas taivas, jotakin ylimaallista. Hän hengittää raskaasti korvaani ja kuiskuttaa rakkauden sanoja huokailujensa lomasta. Minä hymyilen enkä uskalla sanoa mitään ettei herkkä tunnelma rikkoudu. Hän vaikertaa kun laitan käteni hänen päällensä ja kosketan häntä. Hänen ihonsa, niin pehmeä ja tulikuuma hyväilyssäni. Katson häntä silmiin syvään vapisten ja hän raottaa silmiään ja katsoo minuun. Hänen suunsa on raollaan ja hän tuijottaa minuun mykkänä ja syöksähtää kohti huuliani. Me suutelemme ja tämä on autuus. Me huohotamme yhteen ääneen, vaitonaisina, ja hän ottaa vaatteensa mukaansa ja lähtee sanomatta sanaakaan. Minua hävettää. Taas menin yhtymään äitiini.
torstai 6. helmikuuta 2025
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pelkään että ohjaan todellisuuttani ajatuksen voimalla
Voisin avautua vähän tuosta telepatiauskomuksestani. Eli pelkään että ohjaan todellisuuttani jotenkin ajatuksen voimalla että jos tunnen tai...
-
Muutama selfie. Laitoin nyt samaan postaukseen vaikka tämä on vähän hassua ehkä. Minulla on itseni etsimisen kanssa yhtälailla menossa itsen...
-
Kun tullut taas vähän epäileviä kommentteja, avaan hiukan traumojani jotka ovat varmuudella totta ja joista tiedän että hyväksikäyttö on oik...
-
Mua ei enää alisteta. Kukaan ei alista mua enää. Mua ei alisteta toisten tahtoon. Mua ei seksuaalisesti alisteta. Ihan puulla päähän lyöty o...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti