Olipa helvetin paska viime yö. Tuli valvottua takauman kourissa, harhaisena. Sitä samaa, että ajatuksiani luetaan. Valvoin siis sängyssä kierien, kiroillen. Aamu tuli. Ihme kyllä en kokenut itseäni kovin väsyneeksi vaikka olinkin valvonut. Ilahdutti mieltä kun pääsi aamupalalle syömään puuroa, juomaan kahvia ja jutustelemaan muiden asukkaiden kanssa.
Törmäsin hississä naapuriin ja naapurin uuteen koiranpentuun. Häntä heiluen se tuli tervehtimään ja meni selälleen kerjäten masurapsutuksia. Tuo pieni pentu pelasti aamuni.
Sitten oli meillä täällä torttujen tekoa ja piparien leivontaa. Oltiin tyttöporukalla ja juteltiin tyttöjen juttuja. Oli mukavaa. Puhuttiin rakkaudesta ja ihastuksista. Yksi heitti läppää minusta iskemässä sen poikaa ja minä ihan pokkana aloin selittää että eiiii se on nyt ymmärtänyt jotain väärin, ja sitten ne joutuivat sanomaan minulle että kuittaili vaan ja minä olin sille tyypille että "sä voisit kaiken aikaa vittuilla mulle enkä mä tajuaisi yhtään mitään". Nauratti itseänikin.
Tupakkapaikalle mentiin siitä ja laulelin vain "I'm so full of love" kun oli niin hyvä mieli siitä yhteisestä leipomistuokiosta. Juteltiin siinä ja tarjosin tupakit kun olin niin hyvällä tuulella. Siihen tuli toinenkin asukas juttelemaan.
Mutta yksi parhaista asioista on nyt se, että tuntuu, että kehoni ja mieleni ovat enemmän samassa paikassa ja ajassa nyt. Se johtunee siitä että lopultakin hyväksyin telepatia-kokemukseni. Oli harhaa tai ei, hyväksyn sen. Ja se vapautti minua, paradoksaalisesti, todella siitä telepatian pelosta. Heti olen enemmän tässä, läsnä, nyt, kehossani. Sain ainakin jossain mielessä rauhan tämän asian suhteen.
Nyt on hyvä olo. Pidän siitä kiinni. Loppupäivän taidan vain hengailla ja olla, lukea omaelämäkerrallista kirjaa huumemaailman koukeroista (jo toinen sellainen kirja) ja ehkä syödä jäätelöä (vaikka olen kyllä paisunut melkoisesti niin nuo ovat niin koukuttavia nuo vaniljajäätelöpuikot suklaa-pähkinä -kuorrutteella). Ehkä kuuntelen joulumusiikkia. Katselen televisiota. Ihanaa, kun kykenee ylipäätään tekemään asioita ettei aika kulu huoneessa ympyrää ravaten ahdistuneena, mitä se oli vielä noin puoli vuotta sitten! Tai jotain sinne päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti