Olen tässä parin viime yön aikana miettinyt kaikkea tosissani. Käsitellyt mennyttä, haaveillut tulevasta. Valvonut, mutta ihme kyllä ei väsytä. Päinvastoin. Koen eheytyneeni paljon.
Helpotti ihan hitosti että ymmärsin, olen oman universumini Luoja. Minun aivot ovat koko minun maailmankaikkeus. Minä loin tämän kaiken. Joskus tuollainen oivallus olisi ollut pelottava ja järjen rikkova mutta nyt otin asian tyynesti ja se helpotti oloani. Hyvin helpottava tajuaminen. Toisin sanoen, voin tehdä elämälläni mitä itse haluan. Olen elämässä kuin lapsi leikkikentällä.
Olen nyt vapaampi elämään sitä elämää jota haluan. Voin tehdä mitä vain haluan. Eheydyn tässä myös enemmän kokonaiseksi itsekseni. Tiedostan itseni, kuka todella pohjimmiltaan olen.
Harha purkautuu. Ymmärrän, mikä on totta, mikä skitsofreniaa. Hiljalleen, ei vielä. En vielä ymmärrä kaikkea. Tulen ymmärtämään.
Tämä ajatus myös lohdutti. Lähenen valaistumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti