perjantai 28. maaliskuuta 2025

En viihdy osastolla

Pum. Ammun itseni jos joudun yhtään viettämään aikaa vielä täällä osastolla saati aloittaa lääkitystä mikä ei sovi minulle. Joo, halusin tänne, mutta nyt en viihdy lainkaan. Ei vais, vitsi vitsi, heko heko. En minä oikeasti tekisi itselleni mitään. Lavastettu tilanne. Elämä on kaikesta huolimatta elämisen arvoista, meni kuinka huonosti hyvänsä. Ja meneehän minulla nykyään kuitenkin kohtuullisen hyvin. Ei enää ole sitä telepatia-harhaa ollut eikä muitakaan harhoja.

Lääkkeet eivät sovi minulle. Kuuntelisipa lääkäri mutta meillä on näkemyseroja. Kunpa täällä olisi kuunteleva lääkäri. Ehkä kaikki kaikki menee silti hyvin.

Exä tulee ehkä vierailulle tänne. Kaipaan nähdä häntä. Toivottavasti tulisi.

1 kommentti:

Sitä ei tapahdu tässä hetkessä

Pitää aina muistuttaa itseään uudestaan ja uudestaan siitä että tämä on vain takaumaa, trauman uudelleen läpi elämistä, eikä sitä tapahdu tä...